Samannäköisiä lajeja

Liito-orava
Koko

Pienehkö nisäkäs, keskikokoinen jyrsijä. Pää 4,5–5 cm, pää ja ruumis 18–28 cm, häntä 15–25 cm, paino 200–400 g. Koiraat tavallisesti suurempia kuin naaraat.
Yleiskuvaus

Pitkähäntäinen, suurisilmäinen, talviaikaan tupsukorvainen jyrsijä. Selkäpuoli kesällä ruskea, talvella harmaa, vatsapuoli läpi vuoden valkoinen. Väritys kuitenkin vaihtelee paljon, hännän väritys mustasta (”kuusiorava”) punaiseen (”mäntyorava”), erilaisia ruskeansävyisiä välimuotoja on paljon. Pyöreähkö pää, pyöreähkö suippeneva kuono. Suuret silmät pään sivussa, pyöreähköt tupsupäiset korvat. Häntä pitkä, pitkäkarvainen, tuuhea. Jalat yleensä samanväriset kuin selkäpuoli. Suurempi ja erivärinen kuin liito-orava. Oravan ikä 8–12(–18) vuotta.
Liikkuminen

Kiipeää ja loikkii ketterästi, istuu takajalkojensa varassa. Tarvittaessa saattaa myös uida.
Jäljet

Etukäpälät 3–4 × 2,5 cm, neljä varvasta eteen suunnattuina, takakäpälät paljon pidemmät, 5–6 × 3 cm, niissä viisi varvasta. Jälkijonossa etukäpälien jäljet ovat takakäpälien jälkien sisäpuolella. Askelväli 40–80 cm. Jäniksen ja ketun jälkeen yleisin lumijälki Suomessa.
Pesä

Pienistä oksista tehtyjä, halkaisijaltaan noin 30 cm:n kokoisia palloja, jotka orava vuoraa lehdillä, sammalilla, heinillä, joskus myös keinotekoisilla pehmikkeillä. Pesä on tyypillisesti n. 6 metrin korkeudessa havupuussa, joskus myös lehtipuussa, hyvin harvoin matalammalla pensaassa. Voivat myös pesiä linnunpöntöissä, tikankoloissa ja rakennuksissa.
Lisääntyminen

Moniavioinen (koiraalla voi olla useita puolisoita). Kantoaika 35 vrk. 2–3 pesuetta vuodessa. Ensimmäinen poikue syntyy huhti–toukokuussa (varhaisena keväänä jo maaliskuussa), toinen kesä–syyskuussa. Poikaset (1–6) syntyvät sokeina, kuuroina ja karvattomina, paino 10–15 g. Vieroitetaan 55–70 päivän ikäisinä, sukukypsyys 10–12 kuukaudessa.
Äänet

Naksuttelee ja piipittää.
Ravinto

Monenlaista kasviravintoa – siemeniä, etenkin kuusen (huonoina vuosina myös männyn) siemeniä, pähkinöitä, hedelmiä, marjoja, versoja, kukkia; satunnaisesti myös eläinravintoa, esim. linnunmunia ja -poikasia.
Syömäjäljet

Puiden juurilla käpyjen rankoja ja suomuja kasoittain. Huonoina käpyvuosina kuusen katkottuja vuosikasvaimia kuusen juurella hangella.
Jätökset

Pyöreä tai lieriömäinen, n. 5 mm, vaihtelevanvärinen. Talvella helpommin nähtävissä, kesällä vaikea havaita.
Uhanalaisuus

Rauhoitettu, mutta myös riistaeläin, jonka metsästysaika on marraskuun alusta helmikuun loppuun.

Orava on puissa elävä jyrsijä, jonka elinympäristöä ovat metsät ja metsiköt, etenkin havumetsät. Orava elää myös puutarhoissa ja kaupunkien puistoissa, ulkoilualueilla ja pihoilla. Oravaa tavataan koko Suomessa, lukumäärä voi olla miljoona–miljoonia; lukumäärä vaihtelee suuresti kuusen siemensadon mukaan. Hyvien ja huonojen vuosien lukumäärän ero voi olla moninkertainen. Oravaa voi tavata myös Pohjois-Lapissa alueilta, joissa ei kasva havupuita. Orava on enimmäkseen päiväaktiivinen ja aktiivinen läpi vuoden, mutta erittäin huonoilla säillä se viettää paljon aikaa pesässä. Oravan elinpiiri on 3–30 ha ympäristöstä riippuen.

Suomessa oravaa on metsästetty turkin vuoksi: 1900-luvun alussa saalismäärät olivat vuosittain noin miljoonan oravan luokkaa. Nahkat olivat silloisia vientituotteita. Nykyään oravaa metsästetään varsin vähän, 2.000–10.000 yksilöä vuodessa, nekin yleensä vahinkojen ehkäimiseksi.

Taxonomi

Familj

Tribus

Släkte

Art